Onnistunut kokeilu muffinssien muodossa

En ole mikään suuri banaanin ystävä, mutta nyt sellaisia oli kaapissa 2 kpl ja vieläpä parhaat päivänsä nähneenä...tummuneina.Mietin josko tavoistani poiketen koittaisin hyödyntää sitä leivontaan. Ohje on Muffinssikirjasta ja alkuperäinen ohje oli Banaani-Toffeemuffinssit minulla siitä nyt muokkautui banaani-suklaa-mokkamuffinssi. Vaikkakin näissä siis oli banaania niin olivat silti aivan älyttömän hyviä eikä banaani ollut kuitenkaan vallitseva maku. Kaikki 3 makua (suklaa, banaani ja kahvi) mielestäni sopivat aivan täydellisesti yhteen.

4 1/2 dl Vehnäjauhoja
1 1/3 dl  Ruokokidesokeria (laitoin ihan tavallista sokeria)
2 tl Leivinjauhetta
100g Voita (käytin pullomargariinia)
2 tl Vaniljasokeria
1 dl kaakaojauhetta
2 Munaa
1 1/3 dl Maitoa
2 Kypsää banaania survottuna
(15 Kovaa kermakaramellia murskattuna) Minä laiton näiden sijaan pienen pätkän Mars patukasta :D

Kuorrute:
3,5 dl tomusokeria
2tl vaniljasokeria
1 rkl kaakaojauhetta
4 rkl vahvaa kahvia
50g voita tai margariinia

Alkuperäinen ohje menee näin:

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Siivilöi jauhot, sokeri ja leivinjauhe kulhoon. Sulta voi kattilassa, lisää vaniljasokeri joukoon ja sekoita. Vatkaa toisessa kulhossa munat ja lisää maito, sulatettu voi ja survotut banaanit. Kääntele joukkoon jauhoseos ja murskatut karamellit. Jaa taikina vuokiin ja paista n.20-25min. Tarjoa suklaajäätelön kanssa.

Minä tosin en jaksanut noin älyttömän montaa työvaihetta nyt yhden banaanin hävityksen takia tehdä, joten vatkasin munat ja sekoitin sen jälkeen siihen kaikki loput ainekset sen ihmeempiä lajittelematta ja ihan hyviä tuli. Ja koska kermakarkkeja nyt ei sattunut kaapista löytymään niin suklaa kyllä korvaa moisen puutteen vallan mainiosti. Piilotin muffinssien sisään pienen (no okei sellasen sopivan) pätkän kaapista löytyneistä Mars patukoista. Sitten vain vuokiin ja uuniin. Jäähtyneisiin muffinsseihin tein sitten ihan tuollaisen perus mokkapala kuorrutteen päälle.

Vihdoinkin onnistuin!

Päätin vihdoin ottaa härkää sarvista ja selättää leipätaikinan. En jostain syystä ole ikinä saanut leivottua kunnolla nousseita leipiä. Kyllä ne ihan hyviä ovat olleet mutta eivät sellaisia, kuin olisin halunnut, mutta nyt! Tein taikinan juureen johon sen toki olen useasti muutenkin tehnyt, mutta nyt taisi kaikki osaset vain osua kohdalleen ja lopputulos oli toiveitteni mukainen. Ohjeen olen joskus ottanut jauhopussin kyljestä ja nyt muokkasin sitä mieleisekseni. Tämä leipä oli myös aamulla vielä aivan ihanaa ja pehmeää. Tähän tykästyi kaikki meillä ja silloin sen voidaan todella katsoa onnistuneen.

Juuri:
2 dl Vettä
3 dl Appelsiinimehua
2 rkl Siirappia
1 pss Kuivahiivaa
6 dl Hiivaleipäjauhoja

Lämmitetään vesi kädenlämpöiseksi. Liuotetaan hiiva nesteeseen. Lisää siirappi,  6 dl hiivaleipäjauhoja ja sekoita. Anna taikinajuuren käydä  n.30 min niin, että se alkaa kuplia. Jos haluat enemmän makua taikinaan niin anna juuren tekeytyä pidempään viileässä esim. jääkaapissa.

Nesteeksihän käy vaikka pelkästään tuo vesi mutta olen aina käyttänyt maitoa tai vettä ja toivoin mehun antavan lisää makua. Appelsiini oli kuitenkin mielestäni leipää ajatellessani voimakas maku niin en uskaltanut koko 5dl laittaa mehua. Sen olisi kuitenkin voinut tehdä sillä lopputuloksessa tuo mehu ei todellakaan maistunut vaan antoi vaan selkeästi taikinaan makua muttei suinkaan vahvaa appelsiinin makua mikä siis oli pelkoni.

Taikina:
2 tl Suolaa
30 g Juoksevaa margariinia (tai öljyä)
n.8 dl Hiivaleipäjauhoja
3 dl Porkkanaraastetta

Käymisen jälkeen lisätään juuritaikinaan suola, rasva, raaste ja vaivaa sekaan jauhoja niin, että taikinasta tulee hyvin leipoutuva. Leivotaan taikina heti alustuksen jälkeen haluttuun muotoon (leipä tai sämpylä) ja laitetaan pellille kohoamaan.  Kohotetaan leivät kaksinkertaisiksi liinalla peitettynä...käytännössä kohotin näitä n.30 min. Sämpylät paistetaan uunin keskitasolla 225 asteessa n.10-15min ja leivät uunin alatasolla 200 asteessa n.20-25min.

 

 

Paholaisenkakku

Tämä kakku on aivan älyttömän helppo tehdä sillä aineet vain sekoitetaan keskenään ja laitetaan vuokaan. Mieheni, joka siis on äärettömän tykästynyt tiikerikakkuun pitikin tästä yllättäen vielä enemmän. Tämä kakku on normaaleja kuivakakkuja huomattavasti kosteampi mikä tekee siitä herkullisen ja sen helppous houkuttaa tekemään. Älä anna tylsän ulkonäön hämätä. Tämän helpompaa kakkua saa todellakin hakea ja se on vieläpä ihan hyvää.

3,5 dl Sokeria (minä tosin laitoin vain 3dl koska lisäsin ohjeesta poiketen suklaata)
5 dl Vehnäjauhoja (korvasin 2 dl spelttijauhoilla)
1 tl Vaniljasokeria
1/2 tl Suolaa
1 tl Soodaa
2 Munaa
4 rkl Omenasosetta tai hilloa
2 rkl Tummaa kaakaojauhetta
(50 g Suklaata)
200 g Sulatettua voita tai margariinia
2 dl Kermaviiliä, kermaa tai maitoa (minä laitoin kaapissa olleen vaniljarahkan ja joskus on jogurttiakin tullut laitettua)

Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja paista 2l vetoisessa vuoassa 180 asteessa n.1h.

Tämä kakku on siitä hauska, että sitä voi varioida mielensä mukaan. Kermaviilin sijaan olen tosiaan useasti laittanut kermaa, jogurttia tai rahkaa...ei sen niin väliä, kunhan aineiden määrät täsmää kutakuinkin...eikä sekään ihan niin justiin. :) Suklaarouhe antaa myös kivasti makua ja vaihtelua. Se ei siis itsessään kuulu ohjeeseen,mutta koska tungen sitä tiikerikakkuun ja suklaa nyt yksinkertaisesti on hyvää niin laitoin sitä myös tähän.

Synttäreitä...

Tällainen...tai oikeastaan monta muutakin on jäänyt laittamatta, kun on unohtunut kuvata ne. Tällaisen kakun tein kuitenkin taannoin ystäväni tytölle, joka kovasti tykkää koruista ja kauniista jutuista muutenkin. Samalla tuli hieman kokeiltua tuota maalaamista, joka onkin sitten täysin uusi aluevaltaus.

Jälkiruokakakkua

Minulta tilattiin uudenvuoden aatoksi jälkiruokakakkua. Se ei saanut olla suklaata vaan toivottiin jotakin raikasta. Lopputuloksena oli sitten tällainen Karpalo-kinuskikakku. Normaalistihan näissä on keksi pohja, mutta koska en itse pidä sellaisesta erityisesti ja halusin kakkuun keveän tunnelman päädyin tekemään pohjan ihan kääretorttupohjasta ohrakkaalla (johon ohje löytyy ohrakas purkin kyljestä), josta mielestäni tulee muuten ihan mielettömän hyvä ja pehmeä.

Moussen tein tällaisella ohjeella:

2,5dl Kermaa
200g Vaniljarahkaa
300g Karpaloita
2dl tomusokeria
1tl vaniljasokeria
4 liivatetta

Laitetaan liivatteet pehmenemään kylmään veteen ja sillä aikaa vatkataan kerma, johon sekoitetaan rahka sekä soseutetut karpalot. Minä laitoin soseutetut karpalot vielä siivilän läpi, jotta sain mahdollisimman hienoa survosta. Tämän jälkeen tuota tomusokeria sitten oman maun ja marjojen happamuuden mukaan. Tässä kakussa halusin ihan tarkoituksella jättää marjojen happamuuden vielä selvästi maistuvaksi peittämättä sitä täysin sokerin makeudella, jotta sitten kinuski täydentäisi tuon kokonaisuuden makeudellaan ja liitto olisi täydellinen. Puristetaan liivatteista vesi pois ja sulatetaan ne tilkkaan kiehautettua vettä (minä laitoin sekamehua). Annetaan jäähtyä ja lisätään sitten ohuena nauhana seoksen joukkoon.

Päälle tuli kinuskikiille, johon ohjeen hain Kinuskikissalta ja se löytyy täältä.

Lopuksi vielä (anteeksi jälleen) huono kuva lopputuloksesta, kun en kiireessä ehtinyt kuvailla. Tarkoitus oli tehdä pintaan koristeen suklaalla spritsaten, mutta sekin on jäänyt vähemmälle harjoittelulle ja päätin laittaa pintaan tällaiset koristeet, jotta lopputulos olisi mahdollisimman siisti.

 

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Aleksanterinleivokset

Hieman huono kuva eikä paras palanenkaan. Tein ensimmäistä kertaa näitä leivoksia sillä jostain syystä oletin niiden olevan vaikea tekoisia, mutta eipä juuri simppelimpää ole. Pelkän omenahillon sijaan laitoin puolet vadelma- ja puolet omenahilloa. Tuli todella hyvää. Leivokset tein ohjeella, joka löytyy tästä mutta sen verran varoituksen sanana, että annos tällä ohjeella on ihan huisan suuri (2 peltiä). Itse puolitin ja riitti mukavasti meille kaikille 7 syöjälle. Ovat kuitenkin sen verran makeita, että ei niitä niin montaa palaa kerralla ahmaise.

Kasaaminenkin oli helppoa, kun halkaisin valmiin pohjan heti uunista tultua keskeltä kahtia. Levitin toiselle puolikkaalle hillot ja leivinpaperin avulla vain kippasin vieressä köllöttelevän toisen pohjanpuolikkaan hillotetun version päälle.

Kakkuja tilauksesta

Sain ilokseni tehdä kakkua ja pullaa tilauksesta ylppäri juhliin. Hieman jännitti kuinka ehdin arkipäivänä (kun mies on poissa) tehdä kaiken, kun pienin roikkuu jalassa tai "tulee auttamaan" äitiä kakun teossa. Tilauksessa oli siis texmex voileipäkakku, ylioppilashattukakku mansikka/vaniljamousse täytteellä sekä 50 pikkupullaa. Vaikka mousse on varmaan yksi tavallisimmista täytteistä...en ole ikinä tehnyt sellaista etenkään noihin makuihin, joten oli oikeasti hieman pientä jännitystä siitä miten kakku onnistuu, kun ei voinut tehdä sitä "kuten ennen".

Aloitin tietysti kakkupohjasta, joka muuten onnistui aivan täydellisesti ja täysin omia uskomuksiani vastaan ILMAN leivinjauhetta. Jep! Olen aina ajatellut ettei mikään  nouse ilman sitä mutta toisin kävi ja kyseisellä ohjeella olen nyt onnistunut jo useamman kerran, joten se ei voi olla sattumaa. En enää koskaan leivo kakkupohjaa millään muulla ohjeella. Voin ohjeen tänne lisätä myöhemmin mikäli joku sitä kaipaa. Tässpä siitäkin napattu kuva.

Sitten taiteiltiinkin se kakku, johon omasta mielestäni onnistuin tekaisemaan ihan hyvät täytteet, jotka jopa hyytyivät ja pysyivät kakun sisällä. Tässä vaiheessa olin jo todella tyytyväinen itseeni. Moussen lisäksi sipaisin väliin aivan hitusen mansikkahilloa. Ja koska toivomus oli, että kakku on ylppärihatun näköinen niin sellaiseksi sen pyrin tekemään ja mielestäni sekin onnistui ihan kohtuudella, mutta kuvia iltahämärässä oli todella vaikea ottaa, joten koittakaa saada jotain tolkkua.

Ja viimeisenä vaikkei suinkaan vähäisimpänä tuli texmex voileipäkakku, joka saavutti ensimmäistä kertaa sitä tehtyäni suuren suosion ja paljon kiitoksia. Kahteen väliin tuli valkosipulidippikastikejauheella maustettua tuorejuustoa, broilerilla, kurkulla, paprikalla sekä fetalla höystettynä sekä pohjalla sipaisu salsaa. Yhteen väliin tein sitten guacamolen. Lopputulos on tässä.

 

Ai niin...ja pakettiin kuului vielä 50 pikkupullaa vaniljaisella täytteellä ja tässä myös ne (tais siis osa niistä).

 

 

Oli mahtavaa päästä hieman kokeilemaan sitä millaiseen puristukseen sitä kykenee ja kaiken kaikkiaan tämä meni todella hyvin. Nautin tästä todella! Pieninkin tyytyi jättämään leipomisen äidille mutta kävi kuitenkin välillä taputtamassa pienen pieniä käsiään ja hihkumassa vieressä, että "iino äiti iino" (suom.hieno äiti hieno). Mikäpä sen ihanampaa palautetta :D