Testiryhmässä...

Ohhoh...ompa taas aikaa vierähtänyt. Tämä perheemme 3 pieni ihminen vie kyllä tehokkaasti niin energian kuin ajankin ettei kyllä ole liieemin tullut leivoskeltua viime aikoina. No jotain pientä kyllä mutta ei mitään mitä olisin tänne viitsinyt laittaa. Ja vaikka tahtoisin laittaa niin pieni mies pitää huolen siitäkin, ettei koneella tarvitse istua. On ilmeisesti asettanut äidille rajat koneelle, kuin lapsille peliakaa konsanaan. Hän tulee ja sammuttaa koneen vaikka kuinka koittaisin olla tarkkana ja ennakoida tilanteen. :D

No mutta...on sentää jotain kiintoisaa tässä välissä ehtinyt tapahtua. Pääsin mukaan Myllyn Parhaan piparkakku testiryhmään. Myllyn Paras kehittelee uutta pipari taikinaa ja sain sitten kunnian olla mukana testaamassa ja kehittämässä tätä tulevaa taikinaa. Tilaisuus oli Helsingissä ja päästäkseen mukssn oli perusteltava miksi olisi juuri oikea henkilöä tähän puuhaan ja 200 ihmisen joukosta sitten valikoitui 12 tähän kyseiseen ryhmään ja minä siis niiden joukossa.

 Tilaisuus järjestettiin heidän koe/koulutus keittiöllään ja paikka oli mukava. Ensi alkuun meille tarjoiltiin salaatteja, erilaisia Myllyn Parhaan suolaisia leivonnaisia sekä jälkkäriksi joulutorttuja ja jokin varsin herkullinen puolukkainen leivos. Vatsat täytettyämme alettiin maistella 3 eri taikinasta tehtyjä pipareita ja arvostella niitä monin eri tavoin. Maistelut tehtyämme pääsimme leipomaan 3 erilaista taikinaa ja arvostelemaan myös ne. Sielä sitä sitten kaulittiin ja leivottiin jauhot pöllyten hirvittävä määrä pipareita, jotka sitten saimme kotiin viemisiksi.

 Piparit eivät kuitenkaan olleet ainoa asia, joka lähti mukaamme kotiin. Testaajat saivat mukaansa aivan mahtavan n.150€ arvoisen tuotepaketin, joka sisälsi hurjan määrän Myllyn Parhaan ja Fiskarsin tuotteita. Kiitokset Myllyn Parhaalle, kun sain olla mukana ja viettää hieman arjen luksusta kotiäidin päivien vastapainoksi.

 Kassissa oli monia tuotteita, joita en ole kokeillut ikinä ja ensimmäiset eli Canneloni rullat pääsivätkin testiin heti tänään. Paketin kyljessä oli niille ohje mutta minä sitä hieman sovelsin omaan makuun sopivaksi. Tuossa linkki Myllyn Parhaan canneloni ohjeeseen.

Minä jätin ohjeesta pois oreganot ja basiligat ja laitoin reilusti valkosipulia ja suolana merisuolaa. Salsankin jätin pois. Kyseiset mausteet eivät sovi lasteni suuhun ja itse en myöskään pidä lasagnesta jonka maun nuo mausteet lopputuloksessa varmasti tuovat mieleen.. Juustona käytin savujuustoa. Päälle laiton vain 1/4 osan tomaattimurskasta ja juustoksi sekä savu- että mozzarellajuustoa ja kermana toimi savukerma. Juustoa tuli laitettua sen verran runsas kerros, että hieman hautautuivat nuo Cannelonit alle, mutta liekö niin nuukaa. Lopputulos oli mielestäni varsin hyvä. Ei muistuttanut Lasagnea ensinkään ja lapsetkin pitivät, joten uudeksi kokeiluksi varsin onnistunut.  Näyttää enemmän siltä lasagnelta mutta kyllä ne cannelonit sielä alla jossakin on :D

1-Vuotis kakku ja vähän muuta...

Ohhoh...taas se aika on vaan vierähtäny. Uskomatonta miten tuollanen pieni ihminen saakin ajan kulumaan siivillä. Ja tuntuu, että mitä useampi niitä on sitä nopeammin aika menee. Nyt pienin on siis jo vuoden vaikka juuri häntä synnäriltä haettiin. Sniif...
Tässä kuvaa kemujen kakusta, jossa oli mielestäni tosi mukiin menevä ja helppo täyte.

Täytteenä oli valion kuningatar rahkaa, vaniljavispiä ja kokonaisia mustikoita...tietysti tuoreita :) Rahka ja vaniljavispi tuli suhteella 1prk rahkaa ja siihen 1dl vaaahdoksi vatkakkua vaniljavispiä. Täytteen levitin pohjalle, jonka olin kostuttanut vanilja maidolla ja päälle sitten mustikat. Tässä sitten kuvaa...

Tässä myös pari jo juhlittua kakkua. Toinen on tyttäreni 8.v synttäreiltä ja toinen poikani 6.v synttäreiltä. Kellekkään ei lienee epäselvää kumpi kuuluu kummallekkin. :D

On tätä tässä muutoinkin tullut leivottua, mutta pikku mies onpitänyt huolta, että koneelle ei tarvitse istua niitä laittelemaan. Tämä on nyt tätä ja nautitaan pienestä ihanasta. Kakkuja ehtii sitten lisäillä tänne taas myöhemminkin. Parhaani yritän mutta mikäli vanhat merkit paikkaansa pitää niin päivitykset tulevat olemaan harvassa vielä hetken.

Ja tässä vielä kääris (mähän en mitenkään tykkää sinisestä ;D ), jonka kerran pyöräytin ihanille vieraille.

Ja toinen oli muuten vaan testi kakku. Kokeilin ihan vaan tehdä mangojuustokakkua ja siihen mango kiillettä päälle. En meinaa ole ikinä sellaista onnistunut tekemään. Nyt se kuitenkin mielestäni onnistui kohtuullisen hyvin ja maistuikin oikein hyvältä.

Ristiäiskakku

Niin tuli sitten ristiäisetkin pidettyä. Miten se aika oikein rientää?? Poikahan on jo 2kk vanha!!!! =O minulla oli niin ruusuisia kuvitelmia siitä, kuinka teen ristiäisiin kaikkia ihania pipareita sun muuta, mutta toisin kävi. Aika on mennyt niin vauhdilla, että harjoitella ei ole ehtinyt mitä tulee pikeerillä koristeltuihin pipareihin. Vauvakin vaatii aikansa, joten tein sitten vain kakun...joka sekään ei ollut sellainen kuin olin kuvitellut. Aika ja energia ei vaan riittänyt. No hienosti kyseinen juhla kuitenkin meni ja se on pääasia :)

Anoppi toi kerran tullessaan Söderlångvikin tilan omena hilloa pari purkkia. Se oli aivan ihanaa ja vei kielen mennessään. Niinpä laitoin sitä sitten tähän kakkuun. Väliin tuli siis valkosuklaa-vanilja kiisseli, mustikoita ja omena hilloa. Se oli muuten hyvä yhdistelmä vaikka kuulostaakin ehkä hieman omituiselta.

Tiikerikakku

Taas tuli kokeiltua hieman toisenlaista ohjetta tiikerikakun tekoon. Lopputulokseen olin enemmän kuin tyytyväinen. Ohje on otettu Ulla Svenskin kirjasta "Pipareista pitsikakkuun".

250g Voita tai margariinia
21/2 dl Sokeria
5 Munaa
41/4 dl Vehnäjauhoja
11/2 tl Leivinjauhetta
2 rkl Vaniljasokeria
100g Suklaata rouhittuna
3 rkl Kaakaojauhetta
1/2 dl Kermaa

Vaahdotetaan rasva ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi kerma. Rouhi suklaa ja sekoita kaakojauheen kanssa. Jaa massa 2 osaan ja sekoita toiseen osaan kaakaojaihe-suklaaseos. Laita vuorotellen vaalea ja tummaa massaa rengasvuokaan, Pista 175 asteessa uunin alatasolla noin tunti.

Valkosuklaa Mud

Mieheni pitää suunnattomasti valkosuklaasta. Itse taas pidän suklaasta kuin suklaasta...yllätys yllätys :P ja etenkin mutakakku on suuri suosikkini. Niinpä päätin kokeilla sitä valkosuklaa versiona. Lopputulos oli ihan ok, mutta miedon makunsa vuoksi valkosuklaan maku jää mielestäni kakussa kovin vaisuksi. Jos siis makuelämyksiä haluaa niin suosin edelleen mutakakkua niin maitosuklaalla kuin tummemallakin :)

200 g Tummaa-, maito- tai valkosuklaata
200 g Voita
4 kpl Munaa
2 dl Sokeria
2½ dl Vehnäjauhoja
1 tl Leivinjauhetta


Kuumennetaan uuni 200 asteeseen. Vatkataan munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sulatetaan suklaa ja voi ja kaadetaan ne munasokeriseokseen. Lisätään vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoitetaan varovasti. Kaadetaan seos voideltuun, jauhoitettuun pyöreään vuokaan (n. 25 - 26cm).
Paistetaan uunin alatasolla n. 15-20 min. Mud Cake jää sisältä löysähköksi ja jähmettyy hieman jäähtyessään.

Prinsessakakku 7-vuotiaalle äidin omalle prinsesssalle

Tyttö täytti 7-vuotta ja toivoi luonnollisesti ihka oikeaa prinsessakakkua. Ikinä en tällaista ole tehnyt, mutta nyt oli pakko kokeilla. Haastavaa mutta hauskaa oli tämän puuhastelu. Hommaa ei yhtään helpottanut viimeisillä viikoilla oleva raskausmaha ja tuskainen kuumuus. Sankari itse oli kakusta aivan haltioissaan mikä tietysti oli paras kiitos. Tässä siis lopputulos. Synttärit oli jo jonkin aikaa sitten ja nyt täytyy tunnustaa...en todellakaan enää muista mitä sen sisälle tuli. =O

5-Vuotias poikani ihasteli kakkua, mutta katseli minua samalla hieman huolestuneen näköisenä ja tiedustelee varovasti "Äiti...eihän tota nukkea tarvitse sitten syödä jos ei halua?" Kaikkea sitä pienessä päässä pyöriikin. :D

Pojan ja äidin yhteis synttäri

Poikani täyttää 5.v ja ja minä...noh pyöreitä tai sanotaanko, että 5 kerran 25.v ;) Oikeastaan molempien synttärit on vielä edessäpäin, mutta koska ison suvun yhteen kasaaminen on aina kohtuullisen haastavaa niin näin löytyikin sitten sopiva päivä kaikille ja päästiin juhlimaan. On tähän aikaiseen juhlintaan toinenkin syy ja selvinnee kaikille kakusta. Siinä on myös syy pitkään hiljaisuuteen blogissani. Ei vain ole ollut voimia, vointi on ollut todella heikko eikä sitä voi loistavaksi kutsua vieläkään. No idea tässä kakussa oli nyt se, että kukaan ei tiennyt minun olevan raskaana ja päätimme julkistaa asian näin kakulla. Useimmatkaan eivät nimittäin huomanneet sitä ennen, kuin kakku tuli pöytään vaikka viikkoja ja mahaakin tuossa vaiheessa oli jo ihan kohtuullisesti. No näin sen olin suunnitellutkin. Pääsin siis testaamaan ihka ekaa kertaa mahakakun tekoa.

Kallellaan on kuten kuvasta näkyy...surkuhupaisa näky, mutta pysyihän kasassa edes juhlien ajan ;)

Pojan kakausta ei tullut otettua muita kuvia, mutta mikäli se jonkun vieraan kätköistä löytyy niin lisään sen tänne. Itse ei tullut kameran kanssa heiluttua ollenkaan vaan nämäkin on viraiden ottamia, joten kiitos rakkaat serkut kuvista. Pojun kakku meni muutenkin ihan seinille. Tarkoitukseni oli kuorruttaa se kermalla siten, että reunoilla olisi ollut ikään kuin ruohikko ja päälle sitten hiekkaa ja autotie. Ei mennyt sitten, kuin elokuvissa... Aamulla, kun otin kakun kaapista oli se levinnyt kauniisti ympäri lauatasta. Sitä ei olisi saanut pysymään kasassa enää millään mulla kuin tuolla kaulintamassalla, jota nyt onneksi sattui olemaan vihreäksi värjättynä riittämiin. Oli siis turvauduttava varaihtoehtoon. Mahakakkuunkin oli tarkoitus tehdä pikku käsi tuohon mahaan, mutta...raskaus aivot (!!!!!!!) millään ei voi kaikkea muistaa :D

Mahakakussa täytteenä oli vanilja-valkosuklaakiisseli sekä mansikoita. Autokakussa oli sitruunakiisseli ja valkosuklaamousse. Sitruuna täytteen mousseineen kävin nappaamassa Kinuskikissan blogista. Pyrin tässä hieman tsemppaamaan päivitysten kanssa, mutta mikäli mitään ei tänne ilmaannu niin se yksinkertaisesti johtuu surkeasta olostani enkä missään nimessä ole tätä puuhaa lopettanut. Ihanaa, että olette jaksaneet täälä siitä huolimatta käydä kommentoimassa. Kiitos...se on piristänyt aina mieltä! Piristystäkin on tämän ilon keskellä tarvittu. Rakas ja erittäin läheinen ukkini nimittäin nukkui pois n.3 viikkoa sitten ja se otti koville ja ottaa vieläkin. Onneksi on siis myös syytä iloon tämän odotuksen keskellä :) Ihanaa kevään odotusta kaikille!!